Perjantaina verestelin muistoja juoden edellisen melkoisen humalakarusellin aiheuttanutta sangriaa taas neljän viikon selvinpäin olemisen jälkeen. Ilta oli lähestulkoon kaikinpuolin pettymys verrattuna siihen pullon hypistelyyn ennen korkkaamista. Sinällään tämä tuli kuitenkin tarpeeseen koska muuten olisin korvaavana toimintana hajoittanut läppärini karmeasti sujuneiden omahaflippailuiden jälkeen. Sangria on melkoisen petollinen juoma minun mielestäni, se maistuu mehukattimehulle ja jossain yllättävässä vaiheessa kehoni ruumiillistuikin saapasjalkakissaksi. Haparien muistikuvieni mukaan hauskuus kyseisenä iltana oli korkeintaan suhteellista, seksuaaliseen kanssakäymiseen olisi vaadittu näiden baarien tarjonnan takia leirin vaihtoa takarapunporaajiin. Aamuista herätystäni en voi näinä nettisensuurin tehoratsiapäivinä edes sanoin saatikka sitten valokuvin kuvailla, yllättävää kuitenkin oli mitä kaikkea ihmismieli saa ennen sammumistaan aikaan,järjen valo oli makuuhuoneessani syttynyt joskin ei halogeenilampun veroisesti valaisten. Ehkä humalainen askolainen olikin vain yrittänyt tehdä selvälle askolaiselle pienen jipon,taaten ikimuistoisen herätyksen, ensi kertaa silmällä pitäen voin jo ilmoittaa känniminälleni arvostavani enemmän hampurilaista yöpöydälläni ja tästä hyvästä voin jättää känniminälleni farkkujeni taskuun vaikka 20 euroa enemmän rahaa.
Nyt edessä siitää jahtikauteen keskittyminen ja pidempi nenänvalkaisukausi, enkä nyt suinkaan tarkoita siirtyväni epämääräisiin valkoisiin jauheisiin mitä nenänkautta nautitaan.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti